Näin jo aikuisikään ehtineenä miehenä moni nykyajan asia panee kunnolla hanttiin. Vaikea on ymmärtää monenmoista.

Yksi hankalimmista on nuorten ihmisten suhtautuminen aikuisväestöön. Varsinkin nuoret naiset ovat valitettavan usein niin täynnä omaa erinomaisuuttaan, että käsite kunnioittaminen on jäänyt täysin unholaan. Ollaan liikkeellä asenteella, että vain minä itse olen oikeassa. Nämä minun elämänarvoni ovat ainoita hyväksyttäviä.

Monesti olen joutunut sivusta katsomaan, kuinka nuoret naiset suhtautuvat esimerkiksi esimiehiinsä. Naisten itsetunto on niin pohjassa, että esimiesasemassa olevaa henkilöä, varsinkin jos hän on mies, on täysin pakko arvostella koko ajan. Itsellään heillä on elämänkokemusta koossa varsin vähän ja ammatillista kokemusta sitäkin vähemmän. Silti ollaan herkästi neuvomassa ja selittämässä takanapäin, kuinka esimies on taas toiminut väärin jne.

Samoin on asianlaita suhtautumisessa esimerkiksi homoihin. Voi hyvänen  aika. Jos minä olen sitä mieltä, että homot ovat kummallista porukkaa ja että homo-ohjelmia tulee esimerkiksi televisiosta enemmän kuin liikaa, on minulla kyllä aivan varmasti oikeus olla sitä mieltä. Kuitenkin välittömästi joku parikymppinen tyttö tulee selittämään vakavalla naamalla, että nyt on setä pahasti erehtynyt. Tuo on vanhanaikaista ajattelua.

Mistäköhän tämä nuori nainen hankkii oikeutuksensa tähän arvosteluun? Pitkästä elämänkokemuksesta vai mistä?

Ei vaan siitä, että nykyajan femakot ovat kyllästäneet hänen päänsä sillä ajatuksella, että mies ei yksinkertaisesti voi olla oikeassa, ellei ajattele kuten he.

Onneksi femakot ovat edelleen kuitenkin säälittävä vähemmistö naisista. He kuitenkin kovalla esiintymisellään saavat aikaan valitettavan paljon pahaa yleisessä suhtautumisessa naisiin.

Tulipahan vuodatettua.

Samppa

 

 

En jaksa lakata ihmettelemästä nykysuuntausta pipojen käytön suhteen. Mikä ihmeessä pistää miehen seisomaan lämpimissä sisätiloissa myssy tanakasti päässä tai ruokailemaan vaikkapa ravintolassa lippalakki etu- tai takaperin päässä?

Voi hyvänen aika. Itselleni jo isäni aikoinaan opetti aivan perusasiana, että mies ei pidä päähinettä sisällä lainkaan. Puhumattakaan siitä, että jopa ruokailisi myssy päässä. Samaa asiaa opetettiin armeijassa, jossa yli 30 asteen pakkasillakin ruokailtiin ulkona lakki kiltisti nietoksella.

Nyt on jostakin syystä vallan toisin. Onko nykyajan miehillä tosiaankin niin huono itsetunto, että ei kehdata paljastaa pipon alla ehkä hieman liistraantuneita hiuksia vai mistä ihmeestä on kysymys. Ei voi olla normaalia, että aikuinen mies työntelee kaupassa ostoskärryjä paksu villapipo niin syvällä päässä, että äkkiä luulisi kyseisen henkilön olevan vaelluksella arktisilla seuduilla. En jaksa uskoa, etteikö siinä tulisi vähän kuuma ja jopa hiki. Mutta ei mitään,  myssy on päässä kuin liimattuna.

Muutama aika sitten katselin ihmeissäni hotellin aamiaisella kun nuori mies nautti ravintoaan lippalakki lähes silmillä. Tyttöystävä katseli ilmeisen ihastuneena uroonsa ateriointia. Missä on alkeellisinkin käytös? Ei voi olla normaalia toimintaa tuollainen. Ottakaa nyt ihmeessä se lakki pois edes ruokaillessa, jos ette kaupassa sitä uskalla tehdä.

Vai samaistuuko joku ehkä amerikkalaisiin geton kasvatteihin, jotka prostestoivat maailmalle antamalla piut paut yleisille käytössäännöille. Herätkää myssykansa, te ette ole amerikkalaisia gettolaisia. Olette suomalaisia miehiä, joita isien ja isoisien upeat teot velvoittavat.

Siis ottakaa nyt ihmeessä se päähine pois sisätiloissa ja yrittäkää olla miehiä. Nykyinen käytäntö on äärimmäisen lapsellista, epäkohtelista ja suorastaan avutonta. Palutetaan mihisyys ja hyvät käytöstavat taas kunniaan. Ryhtiä siihen touhuun.

 

 

Monesti törmään asioihin, jotka vahvasti panevat miettimään, ovatko hyvät tavat tyystin kadonneet. Jokapäiväisessä elämässä tulisi kuitenkin osata edes alkeellisimmat käyttäytymissäännöt.

Jostakin syystä tavat on monelta kadoksissa, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Haluan tätä kautta saada aikaan keskustelua ja ajatuksia. Ehkäpä joku tämän blogin välityksellä voi oppiakin jotakin.

Tai sitten ei.

Palataan asiaan.

 

Samppa